Keskeiset käsitteet

Sisältöalue

KUTYA, AKSUA JA YHDEKSÄNEUROSIA

Työpajatoiminnassa vilahtelevia käsitteitä, ”jotka kaikki jo tietää”

Palveluohjaus

Työvalmennus

Työhönvalmennus

Yksilövalmennus

Kuty eli kuntouttava työtoiminta

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on

• ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn
• vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä
• ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin

Palvelusta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 (Finlex) Lain keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) kesken.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa

• joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai
• toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä
• osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset.

Kuntouttava työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. (Lähde: www.stm.fi)

Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja löytyy osoitteesta Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja (Sosiaaliportti.fi)

Työkokeilu

Työkokeilu on työttömille työnhakijoille tarkoitettu työ- ja elinkeinotoimiston tarjoama palvelu. Työnhakija voi osallistua työkokeiluun, jonka tarkoituksena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun ajalta maksetaan taloudellista tukea.

Työkokeilusta tehdään sopimus.

• Sen allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työkokeilun järjestäjä.
• Kyseessä ei ole työsuhde.
• Työ- ja elinkeinotoimisto hankkii työkokeilupaikan, mutta sen voi hankkia myös itse.

Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Jos työkokeilu tapahtuu rikostaustan selvittämislain soveltamispiiriin kuuluvissa tehtävissä, työ- ja elinkeinotoimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työkokeilusopimuksen tekemistä.

Työkokeiluun osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työkokeilun ajalta työttömyysetuutta sekä tietyin edellytyksin kulukorvausta joko 9 tai 18 euroa päivältä. Kulukorvausta maksetaan vain osallistumispäiviltä.

Kela maksaa työmarkkinatuen tai peruspäivärahan ja kulukorvauksen työkokeilun ajalta. Ansiopäivärahaa ja kulukorvausta työkokeilun ajalta on haettava omasta työttömyyskassasta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa maksajalle työkokeilusta  työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella etuudet maksetaan. (Lähde: www.mol.fi)

Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta

Sosiaalihuoltolaki 27 d §

Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevalla toiminnalla tarkoitetaan erityisten työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään henkilöille, joilla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työhallinnon palvelujen ja toimenpiteiden lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille.

Sosiaalihuoltolaki 27 e §

Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan. Vammaisten henkilöiden työtoimintaan sovelletaan työntekijän työturvallisuudesta annettuja säännöksiä myös silloin, kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan. (Lähde: www.finlex.fi)