Työmaapäiväkirjan käyttö

Tulkinnasta havaintoihin – arvostelusta arviointiin

TYÖMAAPÄIVÄKIRJAN KÄYTTÖOHJEET TYÖVALMENTAJILLE

Työmaapäiväkirjan tehtävänä on tukea työpajajaksojen tavoitteellisuutta – valmentautujien työpajajaksolle on asetettu henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista voidaan tarkastella työmaapäiväkirjaan tehtyjen havaintojen kautta: minkälaisia työtehtäviä valmentautuja on tehnyt ja miten hän on niistä suoriutunut. Työmaapäiväkirjaan voidaan merkitä havaintoja myös valmentautujan yleisistä työelämätaidoista (työaikojen noudattaminen, käytöstavat, vireystaso) etenkin silloin, kun se on tavoitteenasettelussa nostettu esille (arkirytmi). Työmaapäiväkirjaan tehdyt havainnot auttavat yksilövalmentajia ottamaan valmentautujan kanssa puheeksi ajankohtaisia ja syvällisempää paneutumista vaativia asioita. Seuraaviin asioihin kannattaa työmaapäiväkirjaa täyttäessä kiinnittää huomiota:

• Työmaapäiväkirjaan kirjataan havaintoja – ei mielipiteitä ja tulkintoja
  • Motivoitunut ja hyvä työntekijä. Mitkä havainnot ovat tulkinnan taustalla? vs. Asiakas mielellään istuu ja näpräilee puhelinta, vetäytyy heti kun annettu työ alkaa olla valmis.

• Työtehtävien listauksen lisäksi kirjataan myös havaintoja työn etenemisestä
  • Imurointi ja lattioiden vahaus. Miten työt sujuivat? vs. Hionnan viimeistely ja pohjalakka. Tarttui työhön ripeästi, kysyi neuvoa epäselvissä kohdissa. Työn jälki tyydyttävää.  
  • Onnistumisten ja epäonnistumisten sekä itsenäisen ja tuetun työssäsuoriutumisen näkyväksi tekeminen

• Monella valmentautujalla on tavoitteisiin asetettu normaali arkirytmi, jolloin on tärkeä kirjata ylös myös myöhästymiset ja liian aikaiset poislähdöt
  • Saapui töihin sovitusti klo 9 tai Työajan noudattaminen ok.

• Puheeksiottamisen kannalta on hyvä, jos työmaapäiväkirjaan merkitään myös havaintoja valmentautujien mielialasta ja käyttäytymisessä ilmenevistä muutoksista
  • Väsyneeltä vaikutti jo mies, toivotaan että jaksaa tai Onnistumisen iloa.

• Työmaapäiväkirjoissa käytettävän kielen ja ilmausten tulee olla sellaisia, että muut työ- ja yksilövalmentajat sekä lähettävän tahon edustajat pystyvät niitä vaivatta ja tulkitsematta ymmärtämään – kielikuvat, sanonnat ja sisäpiiri-ilmaisut eivät kuulu työmaapäiväkirjaan
  • Havainto on havainto – sitä ei tehosteta tai kyseenalaisteta kysymysmerkillä: Ei taida olla motivaatiota käydä pajalla?
  • Normi päivä, ei erikoista – mitä informaatioarvo merkinnällä on?[1]
  • Käytetty kieli ja havaintojen tekeminen on työvalmentajan ammatillisuuden käyntikortti
  • Työmaapäiväkirjaa täytettäessä on hyvä pitää mielessä, että tekstit pitää voida näyttää myös valmentautujalle itselleen

• Työmaapäiväkirjaan merkitään myös valmentautujan sovitut tapaamiset työpajan ulkopuolella (sisältyvät työaikaan, esim. terapia- ja hoitosuhdekäynnit, sosiaali- ja työvoimatoimistoasioinnit)

• Työvalmentaja voi käyttää työmaapäiväkirjaa myös oman muistinsa apuvälineenä merkitsemällä ylös myös ne työtehtävät, joissa valmentautuja tarvitsee erityisesti tukea/selkeän ohjeistuksen

• Jos joku asia askarruttaa ja se tulee puheeksi valmentautujan kanssa, myös valmentautujan oman kokemuksen voi tulkinnan välttämiseksi kirjata työmaapäiväkirjaan

• Työvalmentajat täyttävät työmaapäiväkirjaa myös työpajatyöntekijöiden osalta. Kirjaukset palvelevat erityisesti yritysyhteistyötä tekeviä työnsuunnittelijoita.