Nuori pääsee tutustumaan Yritykseen ennen työtehtävän sopimista, jotta hänelle syntyy syvempi ymmärrys siitä, mitä on tarkoitus tehdä ja mitä häneltä odotetaan.
Ohjaajan tehtävänä on valvoa yhteistyökuvion aloittamisessa, että työtehtävä on Nuorelle soveltuva, se tukee hänen työpajajaksonsa tavoitteita, sekä on muutenkin sekä Nuoren, että Yrityksen tarpeiden ja etujen mukainen.
Yritys avaa sovittavasta työstä omaan työprosessiinsa liittyvää tietoutta Ohjaajalle sekä Nuorelle. Yritys myös tutustuu työpajaan, Nuoreen sekä Ohjaajiin, sekä suhteuttaa omat odotuksensa sen mukaan.
|
Discuss & brainstorm
Only members of this wiki are allowed to contribute to discussions. If you would like to participate in the discussion, send a membership request.
@pekkapatama Jotta tämä toteutuisi, niin työpajojen verkostoituminen eri tahojen kanssa on todella tärkeää. Samoin työpajatoiminnan tunnetuksi tekemisellä voidaan petrata ulkopuolisia asenteita työpajoja kohtaan.
Sopimuksen saaminen oli omalla kohdallani helppoa.
Anonyymi: "Kuinka ammattitaitoisia pajan ohjaajat ovat? Katsoin tuota viikon kysymystä 28.11 ja tuli mieleen, että jos minulle lupailtaisiin työpaikkaa, niin pakkohan minun tuo työtehtävä olisi vastaan ottaa, vaikka eväät siihen ei riittäisikään."
Sen verran on joskus tullut tutustuttua työttömyysturvalakiin, että näen kirjoittajan olevan ihan oikeassa. Taitaa olla vieläkin niin, että arvion työntekijän soveltuvuudesta tehtävään tekee työnantaja eikä työntekijä. Sen vuoksi on sitten käytetty esim. koeaikaa, jotta sopimuksen voi työnantaja purkaa tarvittaessa.
Työpaja parhaimmillaan toimii niin, ettei tällaisia virhearviointeja tarvitse kokea. Työnantaja voi kysyä työpajalta näkemystä tekijästä ja jos ohjaajalla on todella riittävä ammattitaito, niin hän pystyy arvioimaan työnhakijan potentiaalin. Usein merkityksellisempiä ominaisuuksia ovat sosiaaliset taidot, kyky omaksua uutta, luotettavuus jne. Varsinaisella ammattitaidollakin on merkitystä, mutta varsinaisen osaamisen todentaminen on usein parempi osoittaa joko tutkintodistuksilla tai sitten työharjoittelulla suoraan yrityksessä.
Markku: "Tosiasia kuitenkin on ettei osa nuorista tule työllistymään, eikä heillä siihen ole mitään halujakaan, silloin on turhaa hakea yrittäjää joka ottaisi yhteityö haluttoman nuoren perässä vedettäväkseen".
Samaa mieltä Markun kanssa. Olennaista varmaan on se, että työpajalla on hyvä käsitys ohjaajien toimesta siitä, millä edellytyksillä yrityksissä pärjätään. Joskus harvoin on tullut sellaisia tilanteita vastaan, että valmentautujalla on ollut epärealistiset käsitykset kyvyistään ja valmiuksistaan. Työttömyys tällaisessa tilanteessa koetaan helposti työnantajien taholta tulevana epäoikeudenmukaisuutena. Näissä tilanteissa ollaan joskus sitten tehty yhteistyötä yrittäjien kanssa niin, että valmentautuja saisi palautetta muualtakin kuin työpajan ohjaajalta. Tämä on mahdollista hyvin pohjustetun työkokeilun tms. kautta.
Jos yhteistyötoiminta käynnistyy, niin silloin yrittäjät ovat jo varmasti etukäteen, pajalla, tutustuneet nuoriin tekijöihin ja heidän tieto/taito osaamiseen sekä töihin ja sitä kautta kertoneet myös omista toiveistaan ja vaatimuksistaan, jos kaikki kohtaa niin paikka nuorelle avautuu. Tosiasia kuitenkin on ettei osa nuorista tule työllistymään, eikä heillä siihen ole mitään halujakaan, silloin on turhaa hakea yrittäjää joka ottaisi yhteityö haluttoman nuoren perässä vedettäväkseen. Pajanuorista osaajien esille tuleminen ja se mukanaan tuoma näyttö voisi toimia myös kannustimena, niille nuorille joilla oma aktiivisuus ei vielä ole oikein herännyt. Ohjaajanrooli olisi lähinnä arkisten asioiden sujumisen tarkastelu, mikäli etukäteen toisiinsa tustuneet työnantaja ja tekijä ovat saaneet sopimuksen aikaan, on näyttö osaamisesta täytynyt jo jollakin tavalla tulla esille.
Kuinka ammattitaitoisia pajan ohjaajat ovat? Katsoin tuota viikon kysymystä 28.11 ja tuli mieleen, että jos minulle lupailtaisiin työpaikkaa, niin pakkohan minun tuo työtehtävä olisi vastaan ottaa, vaikka eväät siihen ei riittäisikään.
Niinkuin tuosta viikon kysymyksestäkin huomaa, sopimusvaihe on ratkaiseva onnistumisen kannalta. Nuoren kanssa pitää käydä yksityiskohtaisesti läpi, mitä häneltä odotetaan. Ohjaaja on silta nuoren ja yrityksen välillä, mutta kuka tukee ohjaajaa? Yritykselle pitää olla rehellinen nuoren vahvuuksista ja heikkouksista.
Voisikohan yritys käyttää tätä systeemiä kesätyötekijöiden hankkimiseen? He voivat tarkistaa nuoren kyvyt ja pajalaisella olisi hieman enemmän motivaatiota.
Jostakin se työura on aloitettava. Jos ei ihan heti saa koulutusta vastaavaa työtä, niin kyllä nuoren kannattaa vastaanottaa melkein mitä tahansa työtä etenkin jos työttömyysjakso meinaa pitkittyä. Työsuhteesta on aina helpompaa hakea niitä oman alan töitä. Myös työharjoittelu on hyvä vaihtoehto. Aika moni työsuhde alkaa harjoitteluvedon jälkeen. Löytyiskö yrittäjiä keskustelemaan aiheesta?
"Miten turvataan se, että ammattitaitoinen nuori ei joudu matalapalkkatyöhön?"
Sepä se.. Paljon on tullut vastaan tarinoita, joissa hyvät osaajat ovat jääneet alisuorittajiksi. Voisin kuvitella, että mahdollisuus laittaa itseänsä likoon, saada kokeilla rajojaan ja tämän kaiken ohella saada rakentavaa palautetta olisi se avain.
Mutta riittääkö yrityksillä maltti löytää työpajoille sopivia koepalloja? Sellaisia, joissa osaamista testataan, mutta joissa yrittäjä ei revi hiuksia päästään, jos kaikki ei mennyt niin kuin oli ajatus?
Tämä kuulostaa paperilla ihan hyvältä, mutta kuinka moni yritys on tähän mennessä osoittanut valmiutta lähteä tähän projektiin? Yleensähän pajalle mennään, koska yrityksistä ei löydy harjoittelupaikkoja.
Miten turvataan se, että ammattitaitoinen nuori ei joudu matalapalkkatyöhön?
Tämähän se on juuri se pointti!!!
|